Yhteinen kirkkovaltuusto

Ylintä päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto, jonka jäsenet valitaan joka neljäs vuosi pidettävissä kirkollisvaaleissa. Yhteisessä kirkkovaltuustossa on 51 jäsentä, jotka valitaan kustakin paikallisseurakunnasta niiden väkiluvun mukaisessa suhteessa. Nykyisen valtuuston jäsenten tiedot löydät  tästä.

Yhteisen kirkkovaltuuston tärkeimpiä käsiteltäviä asioita ovat yhteisen strategian ja toiminnan painopisteiden linjaaminen, toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistaminen toimintavuodeksi kerrallaan ja toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen vahvistaminen kuluneelta vuodelta. Lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto päättää eräistä lainsäädännössä sille yksinoikeudella kuuluvista asioista, esimerkiksi kiinteistöjen myynnistä ja uusien virkojen perustamisesta.

Yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu muutaman kerran vuosittain. Se käsittelee asioita yhteisen kirkkoneuvoston valmistelun ja esityksen perusteella. Kirkkovaltuuston kokouksessa puhetta johtaa valtuutettujen keskuudestaan valitsema puheenjohtaja. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa puhetta johtaa kirkkovaltuuston puheenjohtaja, joka valitaan vuoron perään kunkin paikallisseurakunnan edustajista. Yhteisen kirkkovaltuuston viimeisimmät pöytäkirjat löydät  tästä.

Yhteinen kirkkoneuvosto

Yhteinen kirkkoneuvosto vastaa kirkkovaltuuston päätösten täytäntöönpanosta, ja on siten seurakuntayhtymän toimeenpanoelin, joka johtaa yleisesti seurakuntayhtymän toimintaa ja hallintoa sekä talouden ja omaisuuden hoitoa. Yhteiseen kirkkoneuvostoon kuuluu 9 jäsentä, jotka yhteinen kirkkovaltuusto nimeää ja puheenjohtajana tuomiokapitulin määräämä paikallisseurakunnan kirkkoherra. Yhteinen kirkkoneuvosto kokoontuu keskimäärin 12 kertaa vuodessa ja käsittelee ja päättää asiat, joissa toimivalta ei kuulu yhteiselle kirkkovaltuustolle eikä toimivaltaa ole siirretty muidenkaan hallintoelinten tai virkamiesten vastuulle. Nykyisen yhteisen kirkkoneuvoston kokoonpanon löydät  tästä.

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää asioista esittelyn perusteella. Yhteisen kirkkoneuvoston kokouksia varten laaditaan esityslista, joka toimitetaan hyvissä ajoin ennen kokousta jäsenille tutustuttavaksi. Esityslista sisältää päätettäväksi tulevien asioiden esittelyn, päätösesityksen ja sen perustelut. Yhteisen kirkkoneuvoston kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Yhteisen kirkkoneuvoston kokousten viimeisimmät pöytäkirjat löydät  tästä.

Johtokunnat

Seurakuntayhtymän vastuulle annettujen tehtävien hoitamiseksi yhteinen kirkkoneuvosto on nimennyt kuusi johtokuntaa: yhteisen kasvatustyön, yhteisen palvelutyön, perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon, viestinnän ja kiinteistöjohtokunnan. Johtokunnat avustavat yhteistä kirkkoneuvostoa johtokuntien toimialaan kuuluvien asioiden johtamisessa, valmistelussa ja täytäntöönpanossa.

Kaikki kuusi johtokuntaa työskentelevät vastaavan periaatteen mukaan kuin mitä edellä on sanottu yhteisestä kirkkoneuvostosta. Johtokuntien puheenjohtajana toimii yhteisen kirkkovaltuuston siihen nimeämä johtokunnan jäsen. Asioiden esittelijänä toimii ao. työalan johtaja tai joku muu viranhaltija. Johtokuntien tämän hetkiset kokoonpanot löydät  tästä.

Seurakuntaneuvostot

Seurakunnan päätösvaltaa käyttää joka neljäs vuosi kirkollisvaaleilla valittu seurakuntaneuvosto, jossa on 14−16 jäsentä seurakunnan väkiluvusta riippuen. Seurakuntaneuvostojen nykyisen kokoonpanon löydät  tästä.

Seurakuntaneuvostot kokoontuvat käsittelemään seurakunnan asioita keskimäärin kerran kuukaudessa. Kokouksessa puhetta johtaa virkansa puolesta seurakunnan kirkkoherra. Seurakuntaneuvostojen kokousten viimeisimmät pöytäkirjat löydät  tästä.

Päätöksenteko

Päätöksenteko niin seurakuntaneuvostoissa kuin yhteisissä hallintoelimissäkin tapahtuu pääsääntöisesti enemmistöperiaatteella. Se kanta, jonka puolesta enimmät äänet on annettu, tulee asiassa päätökseksi.

Laissa on määritelty eräitä poikkeuksia tähän enemmistöperiaatetta koskevaan pääsääntöön. Yhteisen kirkkovaltuuston tulee tehdä määräenemmistöllä päätökset muun muassa uuden viran perustamista ja kiinteistön myymistä koskevassa asiassa.

Muutoksenhaku

Hallintoelinten päätöksiin voi pääsääntöisesti hakea muutosta, ellei sitä ole lainsäädännössä erikseen kielletty. Muutoksenhakumenettely on kaksivaiheinen. Päätökseen haetaan ensin oikaisua päätöksen tehneeltä hallintoelimeltä.. Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä voi sen jälkeen tehdä kirkollisvalituksen hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista lukien. Kirkollisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Julkisuus

Seurakuntayhtymä noudattaa hallinnossaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (1999/621). Hallinnossa käsiteltävät asiat ja asiakirjat ovat kaikille seurakuntalaisille julkisia, ellei niitä ole laissa erikseen säädetty salassa pidettäviksi.

Sivun alkuun