Aino ja Noel ovat nimisuosikit 2017 Lahden alueella

Suomen suosituin nimi reilun sadan vuoden tilastointijaksolta on Maria. 1900-luvun alusta Marioiksi on kastettu 380 000 lasta.  Seuraavaksi suosituimmat tyttöjen nimet ovat Helena ja Johanna. Poikien suosituin nimi on Juhani, joka 1900-luvuna alusta on ollut tai on käytössä noin 350 000 pojalla. Juhani seuraavat suosiossa Johannes ja Olavi.

Vuosisadan suosituimmat ei tällä hetkellä kiinnosta ensimmäisenä etunimenä. Vain yksi lapsi sai Olavin nimekseen viime vuonna Kirkonseudun ilmestymisalueella, muita suosikkinimiä ei valittu lainkaan kutsumanimeksi. 

Lahden, Hollolan, Asikkalan ja Heinolan seurakunnissa kastettiin viime vuonna reilut 1000 lasta. Suosituimmat tyttöjen ensimmäiset nimet olivat Aino ja Venla. Ainoja ja Venloja kirkonkirjoihin merkittiin kumpiakin 11. Muut mieluisimmat tyttöjen nimet olivat Hilla, Ella, Emma, Sofia, Ennen, Enni, Hertta ja Lumi.

Poikien nimien suosikkilistan kärjessä olivat Noel, Onni ja Väinö. Kirkonseudun alueella kastettiin tusina Noelia, tusina Onnia ja tusina Väinöä. Kärkikolmikkoa suosituimmuudessa seurasivat Eetu, Leevi, Elias, Joe, Jooa, Lukas ja Oliver.

Tuhannen kastetun joukossa on runsaasti nimiä, joita viime vuonna annettiin vain yhdelle lapselle. Koulunsa aloittaa seitsemän vuoden kuluttua yksi Ciia, Niila, Erin, Verne, Jeela, Jinka, Joa, Ippu, Metta, Triinu ja Viia. Kaikki nimet löytyvät Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta. Ciiaa lukuunottamatta näitä nimiä on annettu sekä pojille että tytöille.

Yhtä harvinaisia viime vuoden kastettujen joukossa ovat vanhan ajan nimet kuten esimerkiksi Kaarlo, Markku, Sirkka, Sylvia, Topias ja Tuure. Jonkin näistä ensimmäiseksi nimekseen sai viime vuonna vain yksi lapsi. Nimet tulevat muotiin noin kolmen sukupolven sykkeellä. Jos tämä pitää paikkansa, niin kohta pihoilla ja kaupassa huudetaan Mariaa ja Helenaa tai Einoa ja Veikkoa.

Lahden, Hollolan, Heinolan ja Asikkalan seurakunnissa 2017 kastettujen lasten etunimiluettelon löydät täältäLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Nykyinen nimilaki tuli voimaan vuonna 1986 ja on osin vanhentunut. Uusi saadaan vuoden kuluttua. Laki pyrkii ottamaan huomioon yhteiskunnan monikulttuuristumisen sekä pyrkimykset yksilöllisempään nimenantoon. Lisäksi lakiesityksessä ehdotetaan, että etunimiä voisi ottaa nykyisen kolmen sijaan neljä.

Lakiehdotuksessa etunimen ei enää edellytetä olevan kotimaisen nimikäytännön mukainen. Ehdotettua uutta etunimeä arvioidaan suhteessa kaikkiin Suomessa käytössä oleviin etunimiin riippumatta siitä, minkä maan nimistöstä nimi on.

Uutta nimilakia valmisteltaessa on pohdittu etunimien sukupuolisidonnaisuudesta luopumista. Sukupuolijaottelu nähdään kuitenkin niin merkittävänä osana henkilön tunnistamista sosiaalisessa kanssakäymisessä ja osa henkilötunnuksen muodostumistapaa, että etunimet määritellään edelleen tyttöjen tai poikien nimiksi. 

Väestötietojärjestelmässä on kasvava joukko nimiä, joiden ei voida katsoa vakiintuneen vain jommankumman sukupuolen nimiksi. Tällaiset nimet ovat molempien sukupuolten käytettävissä. Yksi esimerkki sukupuolettomista nimistä on Tuisku. 2000-luvulla on Tuisku-nimi annettu noin 80 henkilölle, joista kuutisenkymmentä on poikia ja loput tyttöjä.

Etunimeksi ei voi antaa merkitykseltään sopimatonta nimeä. Myös sukunimen antaminen etunimeksi on kielletty. Lapselle ei saa myöskään antaa ensimmäiseksi etunimeksi samaa nimeä kuin tämän sisaruksella tai sisaruspuolella jo on.

Laura Visapää

Lapsen nimen valintaa liittyy paljon tunteita. Kuva: Kirkon kuvapankki/Markku Pihlaja