Vuoden diakoniatyöntekijäksi valittiin lahtelainen Ulla Taipale

Vuoden diakoniatyöntekijäksi on valittu lahtelainen Ulla Taipale. Taipale työskentelee Lahden seurakuntayhtymän maahanmuuttotyöstä vastaavana diakonityöntekijänä. Valinta julkistettiin Kirkon diakonian päivillä Lahdessa lauantaina 15.9. klo 15.

Taipale on työskennellyt maahanmuuttajien kanssa 1990-luvulta alkaen, ensin Nastolan seurakunnassa ja vuodesta 2004 alkaen Lahden seurakuntayhtymässä. Loviisan kaupunki kutsui Taipaleen pakolaiskoordinaattoriksi vuonna 2016 kaupungin ottaessa ensimmäiset kiintiöpakolaiset.

Ulla Taipale valmistui Lahden diakoniaopistosta vuonna 1983. Myöhemmin hän on hankkinut kirkon pitkän sielunhoitokoulutuksen sekä työnohjaajakoulutuksen, joista varsinkin jälkimmäisestä on ollut paljon hyötyä maahanmuuttajatyön vapaaehtoistoiminnan ohjauksessa ja organisoinnissa.

Valmistumisen jälkeen Ulla Taipale työskenteli Siilinjärvellä pari vuotta, josta hän palasi Lahteen. Taipaleen haaveena oli päästä lähetystyöhön Nepaliin. Vaikka ovi Nepaliin ei auennutkaan, maa ei kuitenkaan unohtunut. Taipaleen perheellä on kummipoika Nepalista. Kummipoika opiskeli Suomessa Diakissa sekä maisteritutkinnon Oslossa ja oli sittemmin perheineen 3,5 vuotta Suomen Lähetysseuran lähettinä Nepalissa.

Työ seurakunnan vapaaehtoisten kanssa on työn helmi. ”On ilo nähdä, kun ystävyys syntyy eri kulttuureista tulevien ihmisten välille”, toteaa Taipale. Monesti vapaaehtoiset ja työntekijät kohtaavat kovia kokeneita lapsia, jotka kaipaavat syliä ja lohtua. Niin lapset kuin aikuiset kaipaavat kokemusta kuulluksi tulemisesta. ”Kun otamme ihmisen tuskan tosissaan, ei työmme mene hukkaan”, Taipale pohdiskelee.

Kommunikoinnissa tarvitaan avuksi kaikki mahdollinen. Asioita selvitetään tulkin välityksellä, selkosuomella, englannilla, elekielellä tai Google Translatorin avulla. Monesti kielen opiskelua hidastaa luku- ja kirjoitustaidon puute. Sota-alueilta paenneista nuorista osa ei ole voinut käydä koulua. Myös huoli perheestä ja omaisista vie voimia. ”On palkitsevaa, kun aikanaan saa nähdä maahanmuuttajan löytäneen oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa”, Taipale toteaa.