KUINKA MONTA KERTAA ON ANNETTAVA ANTEEKSI?

Matteus 18:21-35

Anteeksiantaminen on vaikeaa, sillä usein se koskettaa elämän herkimpiä alueita. Erään kerran Pietarin kysyi Jeesukselta: ”Kuinka monta kertaa minun tulee antaa anteeksi ystävälle, joka rikkoo toistuvasti minua vastaan? Peräti seitsemän kertaako?”

Juutalaisuudessa oli tapana, että vain kaksi tai kolme kertaa oli soveliasta toimia näin. Pietari laskee jo pidemmälle löytääkseen anteeksiannolle jonkinlaisen rajan. Mutta Jeesus vastasi. ”Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa”. Tällä Jeesus tarkoittaa jatkuvaa anteeksiantoa.

Pietarin kysymystä tuleekin lähestyä kokonaan toisesta näkökulmasta. Anteeksiantamuksessa ei lasketa kertoja, vaan se on periaate, jolla Jumala haluaa kohdata syntisen ihmisen. Jeesus kertoo vertauksen, jolla Hän osoittaa, että anteeksiantamus ei sisällä lainkaan ylärajaa. Kuninkaan palvelijan velka oli jättimäiset 60 miljoonaa denaria. Työmiehen päiväpalkka oli yksi denari, joten palvelijan oli mahdoton maksaa sitä takaisin.

Kun palvelija pyysi velalleen maksuaikaa, kuningas kyllä ymmärsi pyynnön olevan mahdoton tehtävä. Kuninkaan ainoa mahdollisuus vapauttaa palvelija vastuustaan oli antaa hänelle täysi armahdus veloistaan. Kun palvelija sitten kohtasi työtoverinsa, joka oli velkaa hänelle vain sata denaria, hän kohteli tätä julmasti. Hänellä ei ollut lainkaan armahtavaa mielenlaatua, vaikka oli itse pelastunut täydelliseltä tuholta.

Lutherin mukaan ihminen on synnin tähden kokonaan kääntynyt itseensä ja siihen vähäiseenkin hyvään mikä hänellä on. Itseensä suuntautunut ja omaansa etsivän ihmisen toiminta vaikuttaa kaikkeen, mitä hän tekee suhteessa Jumalaan ja toisiin ihmisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihminen halveksii Jumalaa ja on kova ja armoton lähimmäistänsä kohtaan. Vertauksessa juuri tämä aiheutti palvelijalle tuomion. Epäämällä toiselta anteeksiannon, tulemme itse kelvottomiksi saamaan Jumalan anteeksiannon!

Kristikunnassa kaikki on kuitenkin olemassa sitä varten, että saisimme sanan ja sakramenttien välityksellä joka päivä osaksemme sulaa syntien anteeksiantamusta. Ilman sitä meidän on mahdotonta kokea vanhurskautta iloa ja rauhaa, jotka Pyhä Henki meille antaa.

Kun me lahjoitamme saamaamme anteeksiantoa ja rakkautta eteenpäin, mikä voisi olla parempi lahja kuin evankeliumin sanoma armahtavasta kolmiyhteisestä Jumalasta. Sanaa julistava ja sakramentteja jakavan kirkon keskeisin tehtävä on kutsua kaikkia ihmisiä ottamaan vastaan Jumalan anteeksiantamuksen lahjan - Kristuksen.

Kun seurakunta tekee lähetystyötä, silloin se ei elä vain itseään varten, eikä pidä Jumalan antamaa lahjaa itsellään. Rakkauden suunta on silloin Jumalalta kohti ihmistä. Lähetystyö on uskon ja rakkauden viemistä toisille – toisin sanoen Evankeliumin julistamista ja diakoniaa. Se on kutsu keskinäiseen anteeksiantoon ja sovintoon.

Kari Eskelinen