Jeesus antaa elämän

Jeesus sanoi juutalaisille:
    ”Totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaiken, mitä itse tekee. Hän näyttää Pojalle vielä suurempiakin tekoja, sellaisia, että hämmästytte. Niin kuin Isä herättää kuolleet ja antaa heille elämän, niin antaa myös Poika elämän kenelle tahtoo.” (Joh. 5:19–21)

Viime sunnuntain evankeliumi on lyhyt ja ytimekäs. Hetkeä aiemmin Jeesus oli parantanut 38 vuotta liikuntakyvyttömänä tai ainakin liikuntarajoitteisena olleen miehen. Oltiin Betesdan altaalla, missä tämä mies, ja monet muut sairaat, olivat odotelleet veden kuohahtamista. Ensimmäisenä kuohuvaan veteen ehtivä nimittäin parantuisi mistä tahansa vaivasta. Vaan eipä ollut rammalla oikein saumoja tässä kilpailussa. Jeesus sitten paransi hänet: Nouse, ota vuoteesi ja kävele. Sanomista tuli sekä parannetulle että parantajalle. Oli sapatti, eikä silloin sopinut kantaa vuodetta, saati parantaa.

Alkoi keskustelu, johon evankeliumikatkelma sisältyi. Jeesus ilmoittaa ykskantaan, keneltä hän on saanut valtuutensa ja kenen kanssa hän tekee työtään. Isä ja Poika ovat yhtä. Jeesus tekee selväksi, että hyvä työ lähimmäistä kohtaan on itsensä Jumalan tahto, huolimatta sapatista ja siihen liittyvistä säädöksistä. Se on Jumalan silmissä arvokkaampaa kuin sapattisäädösten ulkonainen noudattaminen.

Jeesus jatkaa, että Isä näyttää Pojalle vieläkin suurempia tekoja, niin että ihmiset hämmästyvät. Tämä liittyy Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Jeesus täsmentää vielä voimakkaammin Isän ja Pojan välistä yhteyttä koskemaan valtaa kuolleista herättämiseen. ”Niin kuin Isä herättää kuolleet ja antaa heille elämän, niin antaa myös Poika elämän kenelle tahtoo.”

Sunnuntaina vietetyn pikku pääsiäisen otsikko ”Jeesus antaa elämän” viittaa ylösnousemuksen hedelmään, iankaikkiseen elämään. Sitä kutsutaan perinteisesti pelastumiseksi, taivaaseen pääsyksi tai vaikkapa alkuperäisen luomisyhteyden ja -tarkoituksen palautumiseksi ja löytymiseksi. Siinä meille lahjoitetaan toivo ja tulevaisuus kuoleman rajankin yli.

Tämä iankaikkinen elämä alkaa jo täällä ajassa, siinä todellisuudessa missä me elämme. Usko ja iankaikkinen elämä löytävät tiensä myös arkeen. Ne eivät ole irrallinen saarekkeensa elämässä, vaan niiden kautta on löydettävissä se, että oikeastaan kaikki elämä on mitä syvimmin hengellistä. Ei ole mitään elämän aluetta, mikä olisi irrallaan Jumalan todellisuudesta.

Eräs kirjailija on ajatellut ylösnousemuksesta seuraavasti: ”Uskon ylösnousemukseen kuten uskon auringon nousseen; ei vain sen vuoksi, että näen sen, vaan koska sen avulla näen kaiken muun.” Pikku pääsiäinen viittaa kohti valoa, ylösnousemuksen kirkkautta. Jeesus on kuoleman voittaja. Sen valossa voimme nähdä elämän ja kuoleman uusin silmin. Jeesus antaa elämän, jossa voi olla hyväksytty ja armahdettu ihminen. Sellainen, jonka ei tarvitse mennä piiloon itseään eikä Jumalaansa. Ihminen, joka voi turvallisin mielin elää ja kerran kohdata myös kuoleman.