Lahden seurakuntien historiaa

Nykyisen Lahden alue kuului keski-ajalla Hollolan emäseurakuntaan. Vanhin maininta Hollolan kirkkoherrasta on vuodelta 1328. Alueellisesti Hollola oli keskiajalla hyvin laaja käsittäen koko Päijät-Hämeen. Siitä erotettiin useita seurakuntia: 1300-luvulla Lammi, 1400-luvulla Sysmä (käsittäen Joutsan, Hartolan, Padasjoen, Jämsän ja Rautalammin), 1500-luvulla Iitti, 1600-luvulla Orimattila, 1800-luvulla Asikkala, Heinola, Kärkölä ja Nastola sekä viimeisenä 1916 Lahti.

Uskonpuhdistuksen toteutuessa 1500-luvulla Hollola liitettiin Viipurin hiippakuntaan. Viipurista piispanistuin siirrettiin ensin Porvooseen ja myöhemmin Tampereelle.

Lahti oli Hollolan suurin kylä 1800-luvun lopulla. Oma kirkko, Lahden vanha puukirkko valmistui 1890. Oma hautausmaa perustettiin nykyiselle Radiomäelle 1894 ja samana vuonna Lahteen saatiin oma pappi, kun Hollolan kappalaisen Hugo Winterin asuinpaikaksi tuli Lahden kauppala.

Hugo Winter oli vuosina 1894–1915 Hollolan seurakunnan 2. kappalainen ja erityisesti Lahden kauppalan ja vuodesta 1905 kaupungin pastori.

Oma seurakunta Lahdesta tuli vuonna 1916. Lahti oli muuttunut kaupungiksi jo yli kymmenen vuotta aikaisemmin, vuonna 1905. Lahden seurakunnan ensimmäisenä kirkkoherrana toimi Matti Wikström 1916 – 1942.

Lahden seurakunta jakaantui sittemmin neljäksi siten, että Launeen seurakunta perustettiin vuonna 1955, Joutjärven seurakunta vuonna 1960 ja Salpausselän seurakunta vuonna 1961. Jäljelle jäänyt osa Lahden seurakunnasta sai nimen Keski-Lahden seurakunta.

Lahden puukirkko, purettiin 1977, jolloin samalle paikalle rakennettiin uusi Ristinkirkko. Nykyään Lahdessa on viisi kirkkoa.