Rippileirillä

Olen viettänyt viimeisen viikon rippileirillä Heinäsaaressa. Kirkastussunnuntaina 14.7. olemme jo lähteneet, mutta kaikenlaista kirkastui kahdeksan vuorokauden aikana, yli 40 hengen porukassa. 

Ei ole ihan helppoa elää yhdessä, kun emme tunteneet toisiamme, ja meitä oli niin monta, erilaista ihmistä. Piti opetella uudestaan ja uudestaan, miten toimitaan yhdessä, niin että homma sujuu, miten toiselle ihmiselle puhutaan, miten ei. Mikä on toisen kunnioittamista.

Mutta oli myös tosi hienoa elää yhdessä rippileiriä: kokea hiljentymisen hetkiä, rukoilla yhdessä, leikkiä ja pelata, nauraa ja itkeäkin. Tuntui hyvältä nähdä yhteishengen ja huolenpidon kasvavan. Oli mahtavaa, kun syntyi keskustelua tärkeistä asioista.

Toivon, että nuorille 14-15-vuotiaille kirkastui myös jotakin uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Sen takia rippikoulussa ollaan. Siellä avataan kasteen lahjaa ja tutustutaan Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Siellä eletään todeksi uskoa ja rukoillaan. Usko kantaa meitä elämässä, sitä kantamista me kaikki tarvitsemme. 

Siunattua kesän jatkoa!

t. Riitta Särkiö, Launeen pappi