Kärsimystie-katunäytelmän yhteislaulujen sanat

1.Virsi 362

      1. Oi Herra ilo suuri, kun kuulet huutoni,

      puoleeni käännyt juuri mun rukoillessani.

      2. Suo henkes Pyhä mulle, Oi Herra armoinen

      kun uhrin tuoda sulle tahtoisin rukoillen.

      3. Jo kuolon paulat saivat sieluni vangikseen

      ja helvetinkin vaivat saarsivat kauhuineen.

      4. Vaan ahdistuksessani kun huusin Herraani,

      hän muisti sieluani ja riensi avuksi.

      5. Näin Herra vaivaiselle on aina laupias,

      sielulle murheiselle on aina armias.

      12. Siis tahdon tiellä Herran vaeltaa matkani

      ja tieni päässä kerran saan nähdä kasvosi.

2. Virsi 3

      1. Hoosianna! Huudetaan,

      kuningas nyt saapuu tänne.

      Tulkaa tietä raivaamaan

      palmunlehvät käsissänne.

      Tervehtikää saapujaa,

      valtiaanne valitkaa.

      2. Hoosianna! Laulaen

      käymme vastaan Messiasta.

      Nöyrin mielin, riemuiten

      kumarramme kuningasta. 

      Terve tänne tultuas,

      armon, rauhan ruhtinas. 

      6. Hoosianna, kaivattu!

      Kaikuu kaukaa, keskeltämme.

      Hoosianna, siunattu,

      ainut toivo elämämme.

      Hoosianna! Kaikki maa

      laulakoon: Halleluja! 

3. Virsi 2

      1. Avaja porttis, ovesi, käy Herraas vastaan nöyrästi,

      kun itse taivaan kuningas sun tahtoo olla vierahas.

      Suo ilovirtes kaikua, on siinä riemu taivaassa. 

      Nyt olkoon kiitos Jeesuksen, hän saapuu luokse syntisen. 

      3. Autuas kansa, kaupunki, kun Jeesus saapuu Herraksi.

      On siellä rauha, rakkaus ja uusi toivo, uskallus. 

      Hän tullessansa armon tuo ja avun neuvoillansa suo. 

      Nyt olkoon kiitos Jeesuksen, hän saapuu luokse syntisten. 

      4. Avaja porttis, ovesi, valmista hälle itsesi.

      Sun lamppus olkoon palava ja valvo, Herraa odota. 

      Hän saapuu riemusaatossaan ja sinut kruunaa armollaan. 

      Nyt olkoon kiitos Jeesuksen, Hän saapuu luokse syntisen. 

4. Virsi 224

      Oi Jeesus, leipä elämän, nyt olet läsnä tässä

      ja näet köyhän, nääntyvän armoa pyytämässä.

      Rukoilen, Herra hartaasti; Valmista armopöytääsi 

      myös minut vieraaksesi. 

      

5. Virsi 340

      2. Ne, jotka Herraa etsivät, löytävät lohdutuksen,

      ja jotka häntä pelkäävät, ne saavat varjeluksen.

      Ja ahdingonkin aikana on heillä rauhaa, iloa, 

      kun Herra heitä hoitaa. 

      3. Kasvoihin Herran katsokaa, ne loistaa suloisesti, 

      ja hyvyyttänsä maistakaa, se vuotaa iäisesti.

      On autuas se ihminen, ken elää Herraan turvaten.

      Ei mitään silloin puutu. 

6. Virsi 77

      1. Käy yrttitarhasta polku, vie Golgatalle se.

      On hengen viitoittama sen joka askele.

      Se tie vie viimein taivaaseen,

      mutta tie se on tuskien. 

      2. Tien kaikkein raskaimman Jeesus on käynyt armossaan,

      kun meidän kurjain tähden hän kulki kuolemaan. 

      Se tie vie viimein taivaaseen,

      mutta tie se on tuskien. 

      3. Oi rakkautta näin suurta, kun meitä sääli hän, 

      maailman synnit kantaa, tuo meille elämän! 

      Se tie vie viimein taivaaseen,

      mutta tie se on tuskien.

      

      5. Myös laulun oppia uuden saat tiellä taivahan. 

      Se taivaassa jo kaikuu edessä karitsan. 

      Hän kuolee kaiken täyttäen,

      mutta tie oli tuskien. 

7. Virsi 61

      1. Ken tahtoo käydä Herran askelissa,

      ken tahtoo käydä Herran askelissa, 

      käy tietä vehnänsiemenen:

      Kuin siemen hänkin kuolee,

      kuin siemen hänkin kuolee. 

      2. Hän kulkee tietä kaiken luomakunnan, 

      hän kulkee tietä kaiken luomakunnan.

      Se täytyy loppuun kulkea. 

      Ja elämän se antaa,

      ja elämän se antaa. 

      3. Ja vuoroin polttaa helle, vuoroin routa,

      ja vuoroin polttaa helle, vuoroin routa,

      ja myrskytuulet pyyhkivät. 

      Ja pieni siemen kuolee,

      ja pieni siemen kuolee. 

      4. Niin toisten täytyy kuolla toisten tähden, 

      Niin toisten täytyy kuolla toisten tähden, 

      ja siemen muuttuu leiväksi.

      Ja toinen ruokkii toista,

      ja toinen ruokkii toista. 

8. Virsi 55

      1. Jäi taakse vuori kirkastuksen,

      käy Jeesus kohti Golgataa.

      Hän tielle ristin ahdistuksen

      nyt oppilaitaan valmistaa. 

      Se heille salatuksi jää, 

      vaan valta heitä viehättää. 

      2. He eivät tahdo kantaa iestä, 

      myös heille se on vaikeaa. 

      Me emme seuraa ristin miestä,

      vaadimme vahvaa Jumalaa.

      Tie pilkkakruunun, tappion

      on mieltä vailla, mahdoton. 

9. Virsi 580

      1. Oi kuningasten kuningas,

      sä maan ja taivaan valtias,

      myös tähän maahan silmäs luo

      ja armos runsaat lahjat suo, 

      2. On meidän kansa vähäinen

      ja vähäinen on voima sen, 

      vaan mitä mahtavinkaan vois,

      jos et sä, Herra, voimaa sois. 

      3. On edessäsi tuhkaa vain

      maailman mahti voimakkain.

      Kun viittaat, korkein alenee

      ja alhaisinkin ylenee. 

      4. Vaan tehtäviisi valitset

      useinkin pienet, alhaiset,    

      niin että heissä näkyisi

      vain sinun suuri voimasi.

      5. Näin muinoin kansa pienoinen

      sai hoitaa tulta totuuden, 

      ja köyhä seutu Juudean

      on synnyinpaikka Korkeimman. 

      6. Suo, Herra, meille Henkesi,

      tee meissä armotyötäsi.

      Pois väärät pyyteet karkota

      ja rakkauteen kasvata.

      7. Tee kansastamme kansasi

      ja sinun palvelijasi.

      Sen töitäsi suo toimittaa

      ja kunniaasi julistaa. 

10. Virsi 81

      1. On taisto tauonnut Golgatalla,

      on pilkkahuuto jo vaiennut,

      ja ristiinnaulitun ristin alla

      on joukko ystäväin harvennut. 

      Yön hämärässä

      nyt työhön tässä

      on heitä rakkaus ohjannut. 

      2. Herransa ruumiin he ristin päältä 

      nyt alas ottavat itkien

      ja yrttitarhaan sen vievät täältä.

      Jo hauta Joosefin kätkee sen. 

      Se voiteinensa

      ja liinoinensa

      jää suojaan kallion viileyden. 

11. Virsi 63

1.
Oi rakkain Jeesukseni,
piinattu, verinen,
jo särkyy sydämeni,
kun tuskaas muistelen.
Sua taivaan kunnialla
ylhäällä palveltiin,
nyt orjantappuralla
pää pyhä kruunattiin.

6.
Suo ristinuhrin loistaa
lohtuna pelkooni.
Se ahdistuksen poistaa,
tuo rauhan sieluuni.
Vain katson kasvojasi,
jään, Jeesus, turviisi.
Näin sinun kuolemasi
on minun voittoni.