Palveluverkkoselvitys ruotii seurakuntakiinteistöjen kuntoa ja tulevaisuuden palvelutarpeita

Parhaimpia pisteitä saavat Luomaniemen toimintakeskus, Kirkkokatu 5, Siikaniemen kurssikeskus, Upilan leirikeskus sekä Vapaudenkatu 6. Huonoimmin pärjäävät Metsäniemen maja, Kirkkokatu 7 sekä Liipolan seurakuntakeskus. Nykyisistä kirkoista nähdään hyvät tulevaisuuden edellytykset Ristinkirkossa sekä Launeen, Mukkulan ja Nastolan kirkoissa. Metsäkankaalla sijaitsevaa Salpausselän kirkkoa ehdotetaan poistettavaksi. Myöskään Joutjärven kirkon peruskorjaamista ei pidetä järkevänä. ”Joutjärven kirkossa on riskejä kansirakenteessa sekä jyrkän katon liittymisessä peruskattoon. Saneeraus maksaisi enemmän kuin purkaminen ja uuden monitoimitalon rakentaminen”, arvioi arkkitehti, Tilakonsulttien toimitusjohtaja Mikko Marja-aho.

Kolme mallia tulevaisuuden palveluverkoksi

Selvityksessä esitellään kolme toimenpidemallia, joita voi myös yhdistellä. Karsivassa mallissa vähennetään kunnoltaan, toimivuudeltaan tai käyttöasteeltaan heikoimpia kohteita, mutta vältetään uusia investointeja. Tässä mallissa luovuttaisiin esimerkiksi Kunnaksen, Metsäpellon ja Ankkurin seurakuntakodeista, Liipolan seurakuntakeskuksesta sekä Salpausselän kirkosta. Toisessa mallissa palveluverkkoa uudistetaan keskittämällä toimintoja uusiin monitoimitaloihin sekä hyväkuntoisiin ja toimiviin tiloihin. Monitoimitaloja ehdotetaan Joutjärvelle, Salpausselälle, Launeelle ja Nastolaan.

Kolmas malli sisältää viisi paikallisseurakuntaa sisältävän yhtymän purkamisen ja siirtymisen yhteen Lahden seurakuntaan. Joutjärvellä ja Salpausselällä toiminnot keskitettäisiin monitoimitaloihin. Launeen kirkko säilyisi alueen kirkkona, ja lisäksi vuokrattaisiin Liipolasta ja Renkomäestä tiloja lähipalveluille. Nastolan puukirkkoa hahmotellaan vetovoimatekijäksi, sillä se on kaupungin ainoa historiallinen kirkko. Nastolassa etsittäisiin lisäksi vuokratiloja Rakokivestä ja luovuttaisiin seurakuntatalosta. Kaikkien alueiden isot tilaisuudet keskitettäisiin Ristinkirkkoon.

Selvityksessä ei ole laskettu purkamisen, saneeraamisen ja uudisrakentamisen kustannuksia. Siinä ei myöskään oteta kantaa isojen leirikeskusten tulevaisuuteen.

Talousvaikutukset ulottuvat vuosien päähän

Kiinteistötyöryhmän puheenjohtaja, kirkkoherra Kari Eskelisen mukaan selvityksen tärkein tehtävä on auttaa tekemään kestäviä ratkaisuja, joiden vaikutukset talouteen toteutuvat lähivuosien tai jopa vasta vuosikymmenten aikana. ”Selvitys antaa mahdollisuuden tarkastella tilannetta ulkopuolisen näkökulmasta.” Eskelinen arvioi, ettei Tilakonsulttien ehdotus yhdestä seurakunnasta ole välttämättä paras ratkaisu kiinteistökulujen supistamiseksi. ”Kiinteistötyöryhmän tehtävänantokaan ei tavoittele yhden seurakunnan malliin siirtymistä. Selvityksessä on tästä huolimatta useita hyviä havaintoja, joita voimme jalostaa eteenpäin.”

Lahden seurakuntayhtymän toiminnallisten kiinteistöjen pinta-ala on yli 35 000 neliömetriä. Kiinteistötoimen kulut muodostavat 17 prosenttia yhtymän budjetista. Mikäli kiinteistökannassa ei tapahdu muutoksia, vuosikulujen arvioidaan nousevan vuoteen 2026 mennessä 3,4 miljoonasta eurosta 3,9 miljoonaan euroon.

Tavoitteena 30 prosentin säästöt

Seurakuntayhtymällä on vuosille 2019–2026 hyväksytty kiinteistösuunnitelma, jossa on sitouduttu kiinteistökulujen vähentämiseen 30 prosentilla vuoteen 2026 mennessä. Tavoitteena ovat terveet, esteettömät ja monipuoliset tilat. Ympäristö huomioidaan energiaratkaisuissa sekä elinkaariajattelussa.

Suunnitelman toteuttamiseksi on perustettu kiinteistötyöryhmä ja tälle alisteinen leirikeskustyöryhmä. Kiinteistötyöryhmän tehtävänä on vuoden 2020 loppuun mennessä valmistella esitykset yhteisen kirkkoneuvoston ja edelleen kirkkovaltuuston päätettäväksi.

Palveluverkkoselvitykseen pääset tutustumaan tästä linkistäLinkki avautuu uudessa välilehdessä